Suomen Kuvalehti

Pasi Heikura on mukauttanut Tuhatkauno-teoksen suomalaisille Aristoteleen kantapää -ohjelman hengessä, Matti Komulainen kirjoittaa.

Eduskunnan kanslia säästää noin 5000 euroa lakkauttamalla kaunokirjallisuuskokoelmansa.

Palkitsevan teoksen jälkeen lukijan olo on löylynlyömä, kuin tiiliskivellä päähän lyöty, Vesa Rantama kirjoittaa.

Kun kilpailu katoaa, herää huoli siitä, säilyvätkö edellytykset monipuoliselle sisällölle jatkossakin, kirjoittaa Ilkka Hemmilä kolumnissaan.

Luciano Berio ja The Beatles antoivat toisilleen musiikillisia vaikutteita, Sakri Pölönen kirjoittaa suosituksessaan.

Ranskalaiset ovat kyllästyneet rapistuviin kouluihin, rahapulaan, Macroniin, kaikkeen. Siksi he lähtivät taas kerran kadulle.

Suomi ja Norja avasivat vuosia katki olleen yhteyden Venäjälle. Se tehtiin Ukrainan toiveesta mutta myös omista syistä.

Taiteilijalla on jännittävä suku, kuusi etunimeä ja monta identiteettiä. Yksi niistä kirjoittaa fantastisia oppaita sienistä, joita ei ole.

Poliittiseen historiaan liittyviä elämäkertoja oli tänä vuonna yllättävän vähän, palkintoraadin puheenjohtaja Tuomo Lappalainen sanoo.

Aku Louhimiehen sotaeepos jatkaa Tuntemattoman sotilaan viitoittamaa tietä. Teemat kirkastuvat vähitellen, Matti Rämö kirjoittaa.

Läsnä! näyttää, mihin kaikkeen tietokirja voi yltää ja tuo vaietut kohtalot takaisin muistiin, Outi Hytönen kirjoittaa.

”Yksi eduskuntapaikka perustuu suurilta osin Harkimon ääniin ja siihen, paljonko muut ehdokkaat pystyvät keräämään Harkimolle ääniä”, sanoo Taloustutkimuksen Tuomo Turja.

Suunnitelma ennallistamisasetuksen toteutuksesta herätti vanhat kiistat eturyhmien ja luonnonsuojelijoiden välillä.

Ääniraita täydentää Lauri Ainalan ja Sami Makkosen sarjakuvaromaania. Savonlinnalaisella kauhulla on yhteyksiä tositapahtumiin.

Ympäristömme on paljon terveellisempi ja vähemmän tappava kuin ennen, Kalle Mikkola kirjoittaa SK:n lukijapalstalla.

Poliitikon tyyli voi olla todella harkittu. Joskus tärkeää on, että vaatteessa pystyy halaamaan, kirjoittaa Tyyne Pennanen

Vierailimme Syyrian Damaskoksessa syyskuussa. Pääkaupungissa ajatellaan, että maan uusi hallinto on paljon parempi kuin Bashar al-Assadin hirmuvalta. Moni kuitenkin kysyy, kuka jälleenrakennuksesta lopulta eniten hyötyy.

Jatkuva melu ärsyttää ja kuormittaa. Myös hiljaisuus voi olla äänekästä. Mistä tyyneyttä vielä voi löytää?

Viipurin evakko kuvasi menetystä ja irrallisuutta. Taidehistorian unohtama tekijä herättää nyt kansainvälistä kiinnostusta.

Ensimmäisessä vaiheessa julkistetaan lista 55 000–60 000 ihmisestä, joita valtiovalta yritti värvätä, osan onnistuneesti.

Tärkein asia ei ole se, onko rakennus ruma vai kaunis, Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraadin puheenjohtaja sanoo.

Perussuomalaisten kannattajille leikkauksista vaikuttaa tulleen osin identiteettipolitiikkaa, tutkija sanoo.

Vihreät lähtee vaaleihin kuin häihin: tarjolla on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain vihreää, pakinoi Ilkka Hemmilä.

Suomessa professorille sanottiin: "Älä laita markkinointia otsikkoon. Muuten kukaan ylimmästä johdosta ei tule paikalle."

Ennakkoluulot ja perinteisiin lukkiutuminen kahlitsevat tieteelle olennaista kriittistä ajattelua, kirjoittaa Tapio Määttä.

Venäjä käyttää häirintään tarkoitettua laitteistoa, joka lähettää esimerkiksi kohinaa, jolla estetään paikannussignaalien kulku.

Järjestäjämaa saa suunnitella etnomusiikin suurtapahtuman avajaiset, joista "on tulossa hienot".

Dopamine Chamber -albumin soundi on suuri, selkeä ja tarpeen tullen poikkeavan painostava, Tero Alanko kirjoittaa.

Valtiovarainministeriön virkapuheenvuoroa eli vipua käytetään usein pohjimmiltaan poliittisten valintojen perusteluun.

Vanhemmat ovat kokeneet puhumista hankaloittavana tekijänä sen, etteivät he tiedä, miten lasta voisi auttaa pysymään turvassa, kirjoittaa Heidi Näppi Pelastakaa Lapset ry:stä..

Vaalilahjonnasta on Suomessa jaettu harvakseltaan tuomioita. Parhaaseen suomalaistyyliin äänten ostamisyrityksiin liittyy usein alkoholi.

Tieteellisestä läpimurrosta kunnian saa usein yksi tutkija. Se hämärtää käsitystä tieteen luonteesta.

Lääkeyhtiöiden kanssa solmitut sopimukset säästävät amerikkalaisten kotitalouksien varoja miljardeilla dollareilla, Trumpin hallinto on hehkuttanut.

Kätensä STT:n kaatumisessa ovat pesseet niin suuret mediatalot kuin valtio, kirjoittaa Ilkka Hemmilä kolumnissaan.

”Elämme suurten egojen aikaa. Tunnemerkitykset korostuvat”, sotahistoriaa tutkinut Lasse Laaksonen sanoo.

Jukka Kyösti alkoi tutkia surmaa, josta on kirjoitettu enemmän kuin mistään muusta väkivaltarikoksesta Suomessa. Hän ei oikein osaa lopettaa.

Kun ihmisten arkisesta luontoympäristöstä viedään pedot, ne alkavat muuttua myyttisiksi hirviöiksi. Näin on käynyt jo sudelle, Tiina Raevaara kirjoittaa.

Partisaanit ja saksalaiset kylvivät tuhoa Sodankylän erämaakylissä. Mutta pahin oli edessä sotien jälkeen. Suomen Kuvalehti palasi kadonneeseen Sompioon.

Juhani Karila osaa kuvata arkitodellisuuden ylittäviä asioita rennon luontevasti, Tommi Melender kirjoittaa.

Ylös alas on sattuva nimi kiinalaiskertoja Can Xuen ensimmäiselle suomennetulle valikoimalle, Vesa Rantama kirjoittaa.

Naparetkeilijöiden selviytyminen päivittäisistä toimista tarjoaa vaihtoehdon loputtomalle tunnepuheelle, kirjoittaa Antto Vihma.

Pilvi Hyvärin Koeta pysyä herttasena on niin hieno kasvutarina, että tekijää haluaisi halata, Sara Harju kirjoittaa.

Lääkärikin voi syrjiä, kun tekee hoitopäätöstä, kirjoittaa esseessään helsinkiläinen lääkäri Aurora Lemma.

Palstalla julkaisemme lukijoidemme löytämiä osumia ja huteja mediasta.

Muista hinnoista ei puhuta samalla lailla eikä kipukynnys koskaan alitu, vaikka bensan hinta romahtaisi, Jukka Ukkola kirjoittaa.

Viikoittaisen ristikon laativat Suomen parhaat tekijät.

Demokraatit ovat vahvoissa asemissa Yhdysvaltain välivaalien lähestyessä. Syy on tuttu: talous.

Turun taidemuseon näyttely esittelee teknisesti etevän taiteilijan, joka valitsi hiomattoman tyylin, Helen Korpak kirjoittaa suosituksessaan.

Yhdysvaltain edustajainhuoneen 435:stä paikasta enää noin kymmenen prosenttia on aidosti avoimia, Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku sanoo.